Hyvinvointialueiden tulon myötä on tutut palvelunimikkeet muuttuneet. Palvelutalo asuminen on nykyisin nimeltään yhteisöllinen asuminen. Tehostettu hoiva on ympärivuorokautinen hoiva. Ikääntyneen laitoshoito on lyhytaikainen hoiva esim. hoitavan omaisen jaksamista tukevaa. Pitkäaikainen laitoshoito esim. vanhainkotiasuminen, on lain mukaan lopetettava vuoteen 2027 mennessä. On soteasemia, sotekeskuksia, hyvinvointikeskuksia ja yhteisökeskuksia. On omaPirha, omaTays, digiklinikka, chatit, videovastaanotot ja digilähitori. Melkoinen viidakko siis erilaisia palveluja ja digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet nopeaa vauhtia. Pirhan internet sivut pursuavat tietoa ja on välillä vaikeaa hahmottaa mitä mistäkin löytyy.
Saako ikäihmiset palvelut oikea-aikaisesti ja tulevatko he ajallaan autetuksi? Puhelimeen vastaa automaatti, joka pyytää painamaan eri numeroita puhelun oikealle taholle yhdistämiseksi, eikä siltikään saa ihmistä kiinni, vaan luvataan soittaa takaisin. Tai huomaat, että keskustelukumppani onkin tekoälybotti, joka ei ymmärrä kysymyksiäsi ja kaiken tämän lisäksi käytettävissä pitäisi olla älylaitteita ja osaamista niiden käytössä palvelun saavuttamiseksi.
Itsekin olen ikäihminen, jäin eläkkeelle viisi vuotta sitten ja osasin omasta mielestäni työssä ollessa melko hyvin käyttää tietotekniikkaa. Viidessä vuodessa on kuitenkin tapahtunut valtavasti digimaailmassa ja on pakko myöntää, että itselläkin menee usein “sormi suuhun” ja tunnen itseni tosi tyhmäksi näiden sähköisten palvelujen kanssa. Ikäihmisten tietotekniikka koulutus, ohjaus ja neuvontapisteet ovatkin tärkeitä niille, jotka ovat innostuneet sähköisistä palveluista. Tampereella toimiva Mukanetti ry on maksuton digituki Pirkanmaalla, missä annetaan matalan kynnyksen vertaisopastusta, koulutusta tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttöön. Lähitoreille on tulossa digitori, missä kolmannen sektorin toimijat -> eläkeläisjärjestöt ja erilaiset yhdistykset auttavat digipalveluissa.
On kuitenkin muistettava, että on ihmisiä, jotka eivät halua eivätkä pysty digipalveluja käyttämään, joten kasvokkain henkilökohtaiseen palveluun pitää aina olla mahdollisuus. Tämä ei koske pelkästään ikäihmisiä, vaan ihan jokaista Pirhan alueen ihmistä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia tietokonetta tai älykännykkää, eikä myöskään valmiuksia niitä käyttää. Lisäksi pitää olla vaihtoehto tai varajärjestelmä hoitaa asioita, kun digitaaliset järjestelmät häiriötilanteen sattuessa lakkaa toimimasta. Digitalisaation tehtävä on helpottaa ja tehdä joustavaksi asiointia, ei hankaloittaa elämää, arkea ja hoitoon pääsyä. Itse olen käyttänyt digiklinikkaa ja onhan se vaivatonta, kun voi keinutuolissa istuen asioida/chattailla sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa. Yhteyden saa nopeasti mutta saako potilas lopullisen avun, vai joutuuko palaamaan sairautensa kanssa palveluun toistamiseen? Digiklinikan toiminnan vaikuttavuudesta kuulemme varmasti myöhemmin erilaisten tilastojen valossa.
Mervi Hissa
Sairaanhoitaja AMK, eläkeläinen
Aluevaaliehdokas 2025, PS