Yhteisöllinen asuminen
Yhteisöllisyyttä korostetaan ja yhteisöllisestä asumisesta haetaan nyt “pelastusta” niille ikäihmisille, jotka eivät enää pärjää kotona. Yhteisöllinen asuminen on oman kodin ja ympärivuorokautisen hoivan välimuoto, missä asukkaalla on oman huoneen tai asunnon lisäksi käytettävissä yhteisiä tiloja oleskeluun ja seurusteluun muiden asukkaiden kanssa. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt, missä näitä yksiköitä Pirhan alueella on? Todennäköisesti vanhoja tiloja tullaan kuntien toimesta kunnostamaan toimintaan sopiviksi ja ehkä uuttakin rakennetaan! Miten palvelua tarvitsevat ikäihmiset hoidetaan tämä väliaika, kun yhteisöllisen asumisen yksiköitä ei ole riittävästi?
Ikäihmisten/vanhusten kotona asuminen elämän loppuun asti on tavoite, vaikka samaan aikaan kotihoidon palveluja on aina vaan vaikeampi saada yksittäiseen kotiin, saati sitten yhteisöllisiin asumisyksiköihin. Saman aikaisesti, kun hyvinvointialueen palvelun tuotantoa ajetaan alas ja toimintoja supistetaan, niin myös ostopalvelujen määrää rajoitetaan voimakkaasti. Sote alan rakenteita ja toimintoja pitää uudistaa, mutta vanhaa toimintaa ei pidä purkaa ennen kuin uutta on tilalla.
Seuraavat 20 vuotta kuitenkin ikäihmisten määrä kasvaa ja samaan aikaan laitoshoito on tarkoitus lopettaa vuoteen 2027 mennessä. On siis kaksi vuotta aikaa järjestää yhteisöllisen asumisen yksiköt valmiiksi. Jokainen ymmärtää, ettei se ole käytännössä mahdollista, jos vasta nyt neuvotellaan kuntien kanssa tiloista tai uusista rakennettavista yksiköistä. Kuntalaisille järjestetyissä yleisötilaisuuksissa olen toistuvasti kuullut Pirhan virkahenkilöiden vakuuttelua siitä, että kaikki tulevat hoidetuksi. Valtion talous on pahasti epätasapainossa ja nyt mennään raha edellä ja siinä taitaa jäädä etenkin ikäihmiset heitteille ja hoitamatta.
Ympärivuorokautinen hoito- ja hoiva
Ympärivuorokautiseen hoivaan hyväksytään tällä hetkellä pääsääntöisesti vain vaikeasti muistisairaat eikä välttämättä kaikille tarvitsijoille löydy hoitopaikkaa. Kun ei ole riittävästi kotihoidon palveluita eikä hoivapaikkoja niin, ei ole tavatonta, että ulkoisesti hyväkuntoinen muistisairas vanhus tulee kaupungilla vastaan, eikä tiedä missä on? Tai sitten bongaat hätääntyneen vanhuksen kotipihassa vähissä vaatteissa talvipakkasella ihmettelemässä missä koti on? Ilmoittelut kadonneista muistisairaista ikäihmisistä ovat lisääntyneet huolestuttavasti viimeisten vuosien aikana. Ympärivuorokautisessa hoivassa on huolehdittava asukkaiden yksilöllisistä tarpeista muistisairaudesta huolimatta ja pyrittävä välttämään “sosiaalista kuolemaa” mikä käytännössä tarkoittaa, että ihminen jätetään normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Muistisairas vanhus saattaa muuttua ympäristölleen yhdentekeväksi ja rasitteeksi.
Ikäihmisten/vanhusten palvelujen riittävään saantiin sekä arvokaan vanhuuden kokemukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota Pirhan aluevaltuustossa, missä lopulliset toimintaan liittyvät päätökset tehdään.
Omaishoitajat ja omaisiaan hoitavat
Omaishoidon merkitys tulee kasvamaan, kun väestö ikääntyy ja hoivan- ja hoidon tarve kasvaa. Kotihoidon saamisen kriteerit ovat kiristyneet samoin hoitohenkilöstön huono saatavuus aiheuttaa sen, että ikäihmisten omaisten hoitovastuut tulevat lisääntymään. Kun omaishoitajat siirtyivät kunnilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle, määriteltiin yhtenäiset kriteerit omaishoidon tuen maksuiksi. Tämä aiheutti muutoksia tukien euromääriin – toisille saatava korvaus väheni ja toisilla korvaus nousi, kun tukien olisi toivonut kaikille nousevan. Omaishoitajan statusta on myös vaikea saada, johtuen rahoituksen riittämättömyydestä ja työn huonosta arvostuksesta. Epävirallisesti omaisiaan hoitavien määrät lisääntyvät. Myös moni vanha toista vanhaa hoitava uupuu hoitotaakkansa alle. Omaishoitajien työstään saama korvaus ja lakisääteiset vapaat ovat aivan riittämättömät tehtävään nähden. Omaishoitajan työ on merkittävää kansantaloudellisesti ja erityisesti sen merkitys hoidettavalle on suuri.
Perhehoito
Ikäihmisten asumiseen ja arvokkaaseen vanhuuteen on tulossa perhehoito yhtenä asumisen vaihtoehtona, joka on tuttu palvelumuoto lapsiperheille ja vammaisille. Se on perhehoitajan yksityiskodissa toteutettu kodinomainen hoitopaikka ja siellä jokainen asukas on perheenjäsen. Ikäihmisten perhehoitoa on vielä hyvin vähän tarjolla mutta siitä voi kehittyä merkittävä vanhusten hoidon palvelumuoto. Perhehoitaja voi toimia myös ikäihmisen omassa kodissa mm. omaishoitajan vapaiden mahdollistajana, kiertävänä perhehoitajana. Työ on eräänlaista “pienyrittäjyyttä”, mutta virallisesti on kyse työskentelystä toimeksiantosopimuksella ja ajatuksena, että perhehoito korvaisi laitoshoitoa.
Pirhan aluevaltuuston tulee päätöksenteossaan kiinnittää erityisesti huomiota omais- ja perhehoitajien tekemään työhön yhtenä merkittävänä palveluntuottajana.
Mervi Hissa
Sairaanhoitaja AMK, eläkeläinen
Aluevaaliehdokas 2025, PS