Ikäihmisten ja vanhusten määrät kasvavat vuoteen 2035 mennessä huomattavasti ja samaan aikaan Pirha supistaa vanhusten laitoshoidon palveluverkkoa. Perusteluina on, että tilat ovat toiminnallisesti tai teknisesti huonoja eikä alueella ole pitkäaikaista palvelun tarvetta tai alueen palveluntarpeeseen voidaan vastata muilla ratkaisuilla. Linjaukset
perustuvat IKI2035-ohjelmaan.
Ikäihmisten ja vanhusten määrien lisääntyminen (isot ikäluokat) on tiedetty viimeiset 30 vuotta, mutta tilanteeseen ei ole riittävästi varauduttu hoito-ja hoivapaikkojen eikä myöskään hoitohenkilöstön osalta. Henkilöstön osalta ei ole panostettu alan veto- ja pitovoimaan, eikä tehtävien vaatimaan palkkaukseen. Hoito-ja hoivapaikkojen osalta tilannetta yritetään korjata ajattelulla, että paras paikka vanhuksen on asua kotona tai jos
ei pärjää, niin sitten yhteisöllisessä asumisyksikössä ja vasta viime kädessä
ympärivuorokautisessa hoivassa.
Hoitajapulaa on yritetty korvata tuomalla hoitajia ulkomailta erityisesti Aasian ja Afrikan maista, mikä on tutkimuksen/jäsenkyselyn mukaan (Lähi-ja perushoitajaliitto Super) lisännyt entisestään alalla työskentelevien hoitajien työn kuormittavuutta. Suurin ongelma on kielitaidon puute, joka aiheuttaa potilas-, henkilö ja työturvallisuuteen isoja ongelmia. Kielitaidottomuus on ongelmallinen myös ulkomaisten hoitajien oikeusturvan kannalta, jos
tapahtuu vakava virhe hoitotyössä sen takia, ettei osaa kieltä. Nämä kokeilut ulkomailta tuotettavien hoitajien osalta ovat olleet kalliita ja erittäin raskaita työyhteisöille, ulkomaisille hoitajille ja erityisesti hoidettaville. Pelkkä kaunis hymy, laulu ja leikki ei riitä, kun tarvitaan alan ammattilaisia hoitamaan meidän ikääntyvää väestöä.
Ja aina vaan hullummaksi menee, nyt julkisuudessa keskustellaan, että pitää ottaa tekoäly hoitajamitoitukseen mukaan muuten ei ikäihmisten ja vanhusten hoidosta selvitä. Sotealalla työskennelleenä ja kahden omaisen omaishoitajana toimineena on pakko todeta, että hoidon- ja hoivan apuvälineeksi kaikki digitalisaation tekoälyineen on hyvä asia ja tarpeellinen lisä, mutta ihmistä ei tietotekniikka korvaa. Tällaisesta ajattelusta seuraa
hoidettavien sosiaalinen kuolema, kun ihminen tai ihmisryhmä jätetään normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle.
Tämä vuosikymmenien välinpitämättömyys isojen ikäluokkien vanhenemisesta on johtanut siihen, että sote alan hoitopaikat ja henkilöstö ei tule riittämään ja kiireellä yritetään keksiä jotakin ”kikka kolmosta” tilanteen korjaamiseksi. Nyt pitää ensisijaisesti käyttää rahat ja resurssit kotihoidon, omaishoitajien ja perhehoidon toiminnan vahvistamiseen sekä tehdä sote alasta kiinnostava ja houkutteleva ala. Huolehtimalla alan arvostuksesta ja työn vaativuuden mukaisesta riittävästä palkkauksesta saadaan veto-ja pitovoimaa alalle. Itse vaihdoin 23 vuoden pankkityön 1990-luvun lamassa sairaanhoitajan ammattiin ja voin sanoa, ettei upeampaa, palkitsevampaa ja mielenkiintoisempaa ammattia ole kuin hoiva-ja hoitotyö. Lisäksi madollisuudet monipuoliseen urakehityksen toteuttamiseen ovat rajattomat.
Aluevaaliehdokkaana tulen ensisijaisesti kaikin mahdollisin tavoin edistämään ikäihmisten ja vanhusten inhimillistä ja ihmisläheistä hoitoa-ja hoivaa. Teknologian käyttöä kannatan järkevissä puitteissa esim. vanhusten turvallisuuden lisäämiseksi suunnitellut erilaiset sensorit ja hälytysjärjestelmät tuovat tukea ja turvaa päivittäiseen arkeen. Teknologia voi säästää myös hoitotyöntekijöiden työaikaa, jolloin hoitajille jää enemmän
aikaa kohdata hoidettavat. Ei pidä unohtaa, että tekoäly on apuväline, joka ei koskaan voi korvata toisen ihmisen läsnäoloa ja läheisyyttä eikä näin ollen sitä voida laskea henkilöstövahvuuteen.
Mervi Hissa
sairaanhoitaja AMK, eläkeläinen, vanhusneuvosto Pirhan jäsen ja aluevaaliehdokas PS